Onnelista on kävellä pitkin pellpn vartta, katsella ja kuunnella kun tuuli humisee puiden latvoissa, katsella tähtiä iltakävelyllä ja olla koira-kaverin kanssa metsässä.
Kohta oon opiskelematon, koditon ja työtön. Jännää.
Välillä on niin vaikeeta olla kärsivällinen. Vaikka tiedän, että Jumala lupaa viedä mut Hänen tietään. On vaan vaikeeta olla ja odottaa. Kun haluasi jo nähä seuraavan kulman taaksi, oikasta vähän.
Toisaalta on onnellista. Unohtaa hetkeksi kaikki murheet ja mennä vaan, Jeesus ja mä.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment