kuunteleminen

Mulla on välillä kaks suuta ja yks korva. Vaikka niitä taitaa olla ihmiselle annettu just toisin päin... Kuunteleminen on vaikeeta. Se on ihan yhtä vaikeeta kuuntelin sitten ihmisiä tai Jeesusta. Toisaalta Jeesuksen kuuntelemiseen on niinkun jonkinlainen Opas...(; Toisaalta sitä samaa voi varmasti käyttää ihmistenkin tapauksessa.

Kuuntelemista helpottais varmasti jos en pitäisi niin tiukasti kiinni omista rajoista, siitä, että mun ei tarvii tuntea myötätuntoa tai surua toisia ihmisiä kohtaan. Niin helposti lähtee suojelemaan omaa itteään murtumiselta. Mutta mikä vois enää olla parempaa kun se, et vois murtuu niille asioille joille Jumalan Isän sydän murtuu. Rukoilla niitä asioita, joiden puolesta Hän itkee. Ja olla silmät avoinna ja korvat kuulolla.

Päivästä saattaa tulla seikkailu...(;

Myrsky

Täällä oli ehkä mahtavin ukkosmyrsky ikinä (: Kävelin ulkona keskellä niittyä ja ympärillä välähteli, kahlasin vesilammikoissa ja nautin. Oispa huippua olla hetken aikaa vaikka myrskyluodon Maija. Ei niin, että mulla ois mitään romanttisia kuvia saariston elämästä...(: Jotenki luonnon armoilla, jos niin voi sanoa, eläminen on niin siistiä. Siinä oikeesti tajuaa, et ihminen ei oo niin mitään Jumalan rinnalla. Ihanaa.

Metrossa oli Aulikki Oksasen kirjoittama runo Tulisi sellainen syksy. Ehkä se kertokoon mun kaipuusta luontoon ihmettelemään miten mahtava Jumala voikaan olla. Huippua, että kaiken luomakunnan Herra rakastaa niin paljon... (:

Tulisi sellainen syksy,
että pitäisi käydä vain kuusten kokouksissa,
ja itkeä havunneulasten hautajaisissa.
Ei muita haavoja kuin haavaheinä.
Ei muuta kelloa kuin kissankello.
Ei muita laskuja kuin päivänlasku.
Aamulla tuuli kävisi
hakkaamassa matot,
ja sade kirjoittaisi puolestani
kaikki suruadressit.

eimitäänsanottavaa

no miks sit kirjotan. entiä. huvitti vaan. mut ei mul ollu sittenkään mitään sanottavaa. paitsi, että väsyttää. ja syksy tulee. se on kivaa.

mennä eteenpäin

Toissapäivänä kävelin ympäri rukoushuonetta. Olin vaan ja tajusin ehkä jotain, ehkä. Mene eteenpäin! Mene! Mutta eihän mulla oo mitään ajatustakaan minne. Mene eteenpäin! Mene! No siinä sitten aikani kävelin edestakaisin. Oikeastaan olin aika rauhallinen. Ehkä tosiaan on aika mennä eteenpäin. Eikä sillä ole merkitystä tiedänkö minne. Sillä on merkitystä, että Jeesus tietää.